Fristad
Lisa Rosengren on johtanut Fristadin materiaalikehitystä viidentoista vuoden ajan. Yhdessä toimitusjohtaja Anders Hülsen kanssa he tunnistivat jo varhain kestävän kehityksen merkityksen raaka-aineiden koko arvoketjussa. Nykyään Rosengren johtaa seitsemän hengen tiimiä, joka tekee raaka-aineiden elinkaarianalyysejä SimaPro-ohjelmistolla ja näyttää vihreää valoa tekstiileille, napeille ja vetoketjuille, joita saa käyttää yrityksen tuotteissa. Yrityksellä on myös oma laboratorio, jossa testataan kankaita ja asusteita muun muassa eri sääolosuhteissa.
Kymmenen vuotta sitten kestävästi valmistetut kuidut eivät olleet vielä sen tasoisia kuin nyt. Työvaatteissa haasteena on lujuus: niiden on suojattava samalla, kun ne altistuvat merkittävälle kulumiselle. Tämä oli lähtökohta Lisa Rosengrenin työlle tekstiilien ympäristötuoteselosteiden kehittämisessä.
– Kymmenen vuotta sitten kankaiden ympärillä oli paljon viherpesua, mutta tekstiilien ympäristövaikutuksia ei mitattu mitenkään. Kysyin, miten voimme tietää, onko tuote todella kestävä, millainen vaikutus sillä on ympäristöön, Lisa Rosengren kertoo.
Tekstiileissä kestävyyden haasteet liittyvät niiden tuotantovaiheeseen. Siksi on tärkeää mitata ympäristövaikutuksia alkaen siitä, kun kuitu syntyy, siihen asti, että vaate on varastossa. Lisa Rosengren otti yhteyttä Ruotsin valtiolliseen tutkimuslaitos RISEen ja Sandra Roosiin, joka on tekstiilien elinkaariarvioinnin asiantuntija. Roos ehdotti, että tehdään elinkaariarvio koko vaatteesta. Tuolloin ei kuitenkaan ollut olemassa ympäristötuoteselosteita vaatteita varten, joten vertailua ei voinut tehdä. Sandra Roosin kanssa tehtiin vuonna 2017 strateginen päätös luoda vaatteille ja asusteille ympäristötuoteselosteet, joita voi käyttää kuka tahansa, joka haluaa mitata vaatteiden ympäristövaikutuksia. Mittaamista ei rajoitettu vain työvaatteisiin.
OTETTIIN KÄYTTÖÖN TÄYSIN UUSI SÄÄNNÖSTÖ
Vaatteita koskevaa tuoteryhmäsääntelyä (PCR) ei ollut olemassa, joten työ oli täysin uutta. Rosengren päätti kehittää säännöstön vaatteille yhdessä Sandra Roosin kanssa, joka oli riippumattoman tutkija, sekä kansainvälisen riippumattoman komitean kanssa, johon kuului myös kansainvälinen kestävän kehityksen yritys Pré Sustainability.
Tuoteryhmäsääntelyn dokumentti sisältää säännöt, vaatimukset ja ohjeet ympäristötuoteselosteen laatimiseksi tiettyä tuoteryhmää varten. Ne ovat tärkeä osa kansainvälistä ISO 14025:2006 -sertifiointia, koska ne mahdollistavat avoimuuden ja vertailtavuuden. RISE käyttää SimaPro-työkalua ja teki ensimmäiset ympäristötuoteselosteet ohjelman avulla. Kaksi vuotta myöhemmin Fristads hankki SimaPro-työkalun omaan käyttöönsä ja on nyt alkanut tehdä omia elinkaarianalyysejä, jotka Miljögiraff auditoi kolmannen osapuolen toimesta.
– Jos et selvitä, kuka tuottaa tekstiilit, et voi tietää. Tiedot vaatteiden valmistajista eivät riitä. Meillä on nyt sopimukset nimetyistä raaka-aineiden alihankkijoista, jotka ovat ÖKO-TEX-sertifioituja ja täyttävät korkeat ihmisekologiset vaatimukset, mukaan lukien sen, että ne eivät sisällä terveydelle haitallisia kemikaaleja. Tämä koskee tekstiilejä ja kaikkia tarvikkeita kuten nappeja ja vetoketjuja. Muodin parissa tämä ei ole niin yleistä, mutta tietyissä tapauksissa urheiluteollisuus pitää tätä silmällä, Rosengren kertoo.
Vuonna 2017 Rosengren sai tehtäväkseen auttaa kestävän vaatemalliston luomisessa Fristadsille. Tavoitteena oli kehittää tyylikäs ja kestävä mallisto, joka kestää kulutusta ja suojaa hyvin. Kyseessä oli täysin uusi innovaatio. Ensimmäinen mallisto esiteltiin vuonna 2019, ja siitä tuli menestys.
Nykyään Fristadsin tiimi työskentelee kankaiden ja asusteiden kehittämisen parissa ja luo uusia kankaita tai tekee vanhoista kankaista kestäviä. Kaikkien raaka-aineiden on oltava kestäviä, laadukkaita ja sertifioituja. Painopiste on siirtynyt kemikaalien käytöstä enemmän energian ja veden kulutukseen. Nykyään mitataan energian kulutusta prosessin eri vaiheissa, ja haasteena on, että uusiutuvaa energiaa tarvitaan enemmän, mutta sitä on vain vähän saatavilla niissä maissa, joissa tekstiilejä valmistetaan. Se, että kangasta ei tuoteta täällä Ruotsissa, liittyy Rosengrenin mukaan kustannuksiin. Kehitys kuitenkin kulkee eteenpäin, ja yritys on hiljattain luonut vihreän laskurin, joka laskee erityyppisten vaatteiden ympäristövaikutukset. Suuryritykset, jotka ovat Fristadsin asiakkaita, voivat vertailla, kuinka paljon vettä tai energiaa he säästävät ostaessaan esimerkiksi tuhat kestävän kehityksen mukaista takkia verrattuna niihin, joita ei ole tuotettu kestävästi.
RAKKAUS LUONTOON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN LIIKKEELLEPANEVANA VOIMANA.
– Kestävyyslupauksiin ja -väitteisiin liittyy teollisuudessamme paljon viherpesua. Mutta jos ei tee kunnollista elinkaarianalyysiä, joka on vertailukelpoinen ja jonka kolmas osapuoli on tarkastanut yksityiskohtia myöten, ei voi tietää, onko jokin asia kestävä! sanoo Rosengren.
– Voin parhaiten, kun voin liukua purjeveneellä merellä. Se on ihana tunne, kun pääsee vesille eikä rasita ympäristöä millään tavalla, vaan purjehtii tuulen mukana ja katolla on aurinkokennoja, hän kertoo.
Lisa Rosengrenin ja Fristadsin ahkeran työn ansiosta voimme nyt mitata ympäristövaikutuksia kuitujen syntymästä valmiiseen vaatteeseen asti. Laatimalla vaatteista ympäristötuoteselosteen voimme auttaa asiakkaitamme vaikuttamaan ympäristön tilaan.
TIETOJA:
Fristads AB on valmistanut työvaatteita ja tarjonnut kestäviä ja toimivia työvaatteita käsityöläisille, teollisuustyöntekijöille ja palvelualojen ammattilaisille vuodesta 1925 lähtien. Sen pääkonttori on Boråsissa. Fristads Ruotsissa ja Suomessa, Leijona Suomessa ja Kansas Tanskassa ja Saksassa ovat olleet Hultafors-konsernin omistuksessa vuodesta 2021 lähtien.